Ei enään pikkumies

Huhheijaa, edellisistä kirjoitteluista onkin jo jokunen aika. Maaliskuu meni niin hujauksessa, että koneella ei paljoa keritty istua. Vaikkakin monta kertaa treenit videoitu ja ollut tarkoitus niitä tännekkin jakaa. Mitä kaikkea siis jäänytkään teiltä väliin?

Maaliskuun alussa tehtiin muuttoa, erittäin iso plussa uudessa asuinpaikassa on, että Ojanko on kävelymatkan päässä! 20 minuuttia menee kävellen matkaan, ensimmäinen kilometri kuljetaan aina hihnassa, loppumatkan koirat saakin päästellä vapaasti juosten mikä on tosi ihanteellista, lämmittelyä ajatellen. Siinä sitten treenin jälkeen koirat saa päästellä vapaana juosten puolet matkasta vapaana, ja viimeinen kilometri kävellään hihnassa. Ei ainakaan tule laiminlyötyä lämmittelyjä eikä jäähdyttelyitä!

Iso takapakki kuitenkin Brutuksen kanssa on tullut muuton jälkeen. Voisin sanoa, että se oli sisäsiisti. Ja on se melkein edelleen, mikäli ei lasketa sänkyyn pissaamista. Bee on alkanut käymään pissalla mun sängyssä sillä aikaa kun olen suihkussa, tai kun se jää yksin kotiin (Tida toki seurana).
Mitähän sen kanssa keksisikään..

Ainiin ja lähtihän kuun puolessa välissä pojalta turkkikin! Voihan kaljurottaa..



Niinkuin meidän instagram seuraajat varmasti huomasi, Tida täytti jo 2-vuotta! Synttärikemut jäi aika laimeiksi, sillä itse olin tuolloin sänkypotilaana 39-kuumeessa, vaikka tarkoitus oli olla mökkeilemässä koiraporukalla.. Tyyppi on jo niin iso, mihin tää aika on kadonnut!? <3